perjantai 3. kesäkuuta 2011

Sanasta miestä, sarvesta jousta

Nyt kun writer's block (nojaa, oikeastaan se oli kaiken muun tekemisen nostattama kansannousu kirjoittelua vastaan) on muuttunut writer's blogiksi, pääsen taas höpöttelemään lempiaiheestani, jousista. Myös muut aiemmin puuffaamani artikkelit ovat edelleen työn alla, mutta kaipailevat vielä kuvitusta ja lisää lähdetutkailua kyytipojakseen.

Pakollinen disclaimer: Todettakoon näin alkuun, etten ole koskaan valmistanut enkä edes yrittänyt valmistaa artikkelissa mainittua "vastakaarijousta". Tietämykseni aiheesta on siis tältä osin puhtaan teoreettista, joskin työvälineistä ja raaka-aineista myös konkreettista.

Olen törmännyt useampaan ihmiseen sekä ihmistä ainakin ulkoisesti muistuttavaan henkilöön, joiden mielestä "vastakaarijousi on ylivoimainen pitkäjouseen nähden". Tämä hiekkalaatikkoargumentaatio jää jousten maailmassa kenties toiseksi ainoastaan perimmäiselle kysymykselle: onko pitkäjousi parempi kuin varsijousi?

No, tässä kohden on kuitenkin kyse siis vertailusta traditionaalisen yksipuisen pitkäjousen sekä etniseltä taustaltaan mongoolityyppisen komposiittivastakaarijousen välillä, vaikka sekä puisia pitkäjousia on erilaisia (mukaanlukien vastakaari...) ja myös komposiittivastakaarijousia on erilaisia ja eri ainesosista valmistettuina (esim. saamelaisten juoksa). Sitten on vielä se pieni probleemi, ettei yhtään kokonaista mongoolityyppistä jousta ole löytynyt, eli kaikki rekonstruktiot ovat enemmän tai vähemmän arvauksia (ja usein valitettavasti lasikuitua). Yleensä terminologian yleisluontoisuuden ei kuitenkaan anneta häiritä, joten en anna itsenikään häiriytyä tästä: siispä pitkäjousi ja vastakaarijousi it is.

Vastakaarijousen ylivoipaisuus tuntuu näissä argumentaatioissa perustuvan kahteen pääkriteeriin: jousen koko ja teho suhteessa kokoon.

KOKO
Ensinnä jousen koko. Tässä on myönnettävä, että onhan se vastakaari pitkäjousta pienempi. Jos se vielä olisi musta, sitä voitaisiin myydä termillä 'taktinen', joka vähintään tuplaa sen arvon (muiden ampumalajien harrastajat ymmärtänevät yskän). Kompaktista koosta on erittäin reippaasti etua ammuttaessa hevosen selästä. Vai onko? Siinä mielessä kyllä, että jousta on helpompi siirrellä hevosen pään eri puolille, mutta eiköhän hevosen selästäkin ammuttaessa pyritä yleensä siihen, että maali on ampujan jousikäden puolella. Toki etenkin jos hevonen on merkiltään sitä tuhdimpaa kytösavua, erityisesti vertikaalinen liike on helpompi (ampumaetäisyydestä riippuenhan maaliin saattaa joutua tähtäämään maalin alle, jolloin hevonen saattaa rajoittaa jousen liikettä sen alaosasta). Siispä käytettävyys hevosen selästä menee selkeästi vastakaarijousen nimiin (unohdetaan nyt se yumi tässä kohtaa).

Sen sijaan käytettävyys jalan. Jostain syystä tässä kohtaa keskustelua ruvetaan yleensä änkeämään jousen kanssa metsään, vaikka harvemmin siellä taisteltiin (jotain olemme roomalaisiltakin oppineet, vaikkeivät he ole mitään hyvää puolestamme tehneetkään). No, metsässähän sitä kuitenkin yleensä metsästetään, eli siinä mielessä metsissä samoamisenkin pohtiminen on ihan validi aihe. Muistetaas nyt kuitenkin sellainen totuus, että jos 175cm mies mahtuu liikkumaan metsässä, niin 175cm jousella ei kyllä ole siinä mitään vaikeuksia. Kannattaa vain olla kantamatta sitä jousta poikittain. Tässä kohden siis puntit tasan.

TEHO
Teho suhteessa painoon on myös toinen mielenkiintoinen aihealue, josta voisi todeta, että molemmilla jousityypeillä päästään riittävään vaikutukseen jopa hirveä tai karhua ammuttaessa. Se toki pitää paikkansa, että vastakaari on kokoonsa nähden pitkäjousta tehokkaampi, mutta toisaalta, jos molemmista voidaan saada sama teho irti, mahdollinen tässä nähtävä etu perustuu pienempään kokoon. Siitä jaettiin pisteet jo edeltävässä erässä, ei siitä voi tuplapisteitä saada.

NE MUUT...
Em. argumenttien lisään on ainakin kaksi unohdettua argumenttia: valmistuksen kuluttamat resurssit sekä toimintavarmuus. Aron asukit tuskin alkoivat tukea puisia jousiaan sarvella ja jänteellä ihan huvikseen, syynä lienee enemmänkin aron puuttomuus.
Vastaavasti taas Euroopan suunnalla puuta oli hyvinkin tarjolla. Puun metsästäminen, lukuunottamatta erityisen loistavaa yulekuusta joulukuusta, on helpompaa kuin eläimen. Lihakarjaa voisi käyttää tietty myös tähän tarkoitukseen, mutta yleensä ainakin nykyiset jousentekijät etsiskelevät hirven jänteitä. Näin ollen puu on täällä päin ollut järkevin vaihtoehto valmistusmateriaaliksi, kun taas tilanne ruohoaroilla on ollut päinvastainen. Nyt puhutaan siis massatuotannosta: yksittäisesine voi valua logiikan rattaiden välistä, mutta massatuotanto tottelee sitä.

Toimintavarmuudessa yksipuinen pitkäjousi pieksee komposiittivastakaaren, joka vaatii liimaavia aineksia pysyäkseen kasassa. Tuohon aikaan kyse on ollut eläinliimoista, joista valtaosa on vesiliukoisia: kuivilla aroseuduilla tämä tuskin lienee ollut ongelma, mutta kosteammilla seuduilla tilanne voi hyvinkin olla toinen (tätä taustaa vasten onkin hauska seurata tätä tuoreinta RH-sarjaa). Eläinliimoilla on myös likvidoitumisriski kuumuudessa tai erittäin suurista tärähdyksistä. Simppeliys on joka tapauksessa varmuutta.

Yksi lisädetalji on myös valmistuksen vaatima taito: kun jousen materiaali viedään äärimmilleen, liikutaan erittäin suurta ammattitaitoa vaativalla alueella. Yksipuinen jousi on kuitenkin pohjimmiltaan erittäin simppeli värkki, joten toimivan puujousen rakentaminen on kuitenkin suhteellisen helppoa, etenkin jos huipputehoja ei pyritäkään ottamaan tarveaineista irti. Sen sijaan ylipäänsä toimivan komposiittijousen rakentaminen on jo työvaiheidensa ja materiaaliensa vuoksi vaativampi prosessi, vaikkei jouselta ihmeellisen suuria paunoja ja hyvää heittoa vaadittaisikaan.


SUMMA SUMMARUM
Ahtaissa tiloissa käsiteltynä vastakaarijousi on edukseen pitkäjouseen verrattuna, mutta pitkäjousi taas on toimintavarmempi kelillä kuin kelillä. Materiaalin saatavuus taas määrittää sen, kumpaa kannattaa valmistaa massatuotantoon, samoin tekijän taidot. Kyse ei ole siis siitä, kumpi on parempi. Kyse on siitä, kumman työkalun valitsee - molemmilla homma kuitenkin luonnistuu ihan yhtä lailla.

SE TÄRKEIN ARGUMENTTI
Ainiin, on tietty vielä yksi tärkeä argumentti. Itselläni on pitkäjousi, joten voin ainakin todeta vastakaarimiehille, että "minulla on isompi..."