tiistai 23. elokuuta 2011

Suolaisen lahden hirviöt


Noniin, tämä blogaushan on sitten tehokkaasti myöhässä. Piti kirjoittaa se het tapahtuman jälkeen, mutta jäi sitten kesken.
Mutta ei se mitään, hyvää kannattaa odottaa ja silleen...eiks joo?

Saltvikista on kotiuduttu. Elävöitysrajoittuneille tiedoksi, että kyseessä on Suomen suurin viikinkiajan tapahtuma, eikä se Pohjoismaisella standardillakaan ole mikään minitapahtuma.
© Platinakettu

Reissujärjestelyt olivat painajaista tänä vuonna, eikä kaikkein vähiten erään tietyn lauttayhtiön toiminnan vuoksi. Jotkut jopa jättivät saapumatta ihan vain siitä syystä, ettei yhtiö, jonka toimintana on liikuttaa ihmisiä ja ajoneuvoja meriteitse, kyennyt siihen. Kohdallamme tilanne ei kuitenkaan onneksi ollut aivan noin katastrofaalinen, ja pääsimme reissuun.

Elävöitysväkeä oli hieman aiempia vuosia vähemmän, johtuen paitsi em. laivayhtiöstä, myös osittain siitä että Harmaasudet priorisoivat Ropeconia (jonka yhtenä pääjärjestäjänä ovat), joten tunnelma ei ollut aivan yhtä huumaava kuin aiempina vuosina, mutta kyllä se silti hyvä oli. Mukavaa porukkaa, hyvät taistelut (ja turvalliset!), saharanlämpöiset kelit, sekä paljon kauppiaita joiden taskuun roposensa vuodattaa - kaikenkaikkiaan siis kaiken vaivan arvoinen!

Näin sivuhuomautuksena: kaikesta hommatusta tilpehööristä olen kaikkein onnellisin Pablolta ostamastani period-tiskiharjasta, mitenköhän sitä on aiemmin tullut toimeen muovisella? Muina ostoksina listalle päätyivät tuliaisten ohella erittäin tarpeeseen tullut puinen rasia, muutama pronssisolki, puolalainen puutuoppi ja asevyö, pieni veitsi Miken kautta, lautanen Torkkelilta, sekä vuoden metsästyksen jälkeen viimein latvialaiset säälikääryleet, uhkailun jälkeen myös laventelipussukka Triskeliltä. Ja nahkalaukku Solmulta lähti tilausjonoon. Homma lähti viimeisenä päivänä hieman hansikkaasta ja nyt on myös takki Merviltä tilattuna...no, talvisettini kyllä kaipailikin sellaista! Ja erästä mainosta lainatakseni, olen sen arvoinen:)
Vastapainoksi ylijäämäketjua lähti myyntiin, tilausta nuolista on sisässä ja jopa ns. Kahden puusepän arkku lähti m-t-o -periaatteella.

Erityismaininta vielä siitä, että Koskenkurvi oli tällä kertaa Absolut Koskenkurvi, sillä myös ruotsalaiset taistelijapoppoot majoittuivat sinne, joten heidän kanssaan tuli myös hengattua aiempia vuosia enemmän, millä luonnollisesti oli positiivinen vaikutuksensa myös taistelukentälle. Viimeinen mättö päätettiinkin joukkorynnäkköhalaukseen, joka oli paitsi hauska, myös kuvasti tunnelmaa taistelijoiden keskuudessa.

Tätä stooria voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta ei siinä kuitenkaan saisi kaikkea sanottua. Siispä kehotan vain saapumaan paikalle ensi vuonna, eiköhän paikalla oleminen kerro enemmän kuin tuhat blogia! Lopuksi vielä erityiskiitokset omalle useamman seuran jäsenten muodostamalle "sateenkaarileirillemme" (leiri pidettiin iskussa ja tunnelma sielläkin kohdallaan), sekä Mervi-Riku-Ilona -akselille lauttamajoituksesta yölautalla.